Kesä tuli ja meni. Lämpimät ilmat toivatkin tullessaan kaikki omakotitalon pihahommat, joten päivityskin on jäänyt. Ensin urakoitiin puunrungot pätkiksi, että saatiin ruohonleikkuri pois varastosta. Tuossa vaiheessa nurmikko olikin sitten jo todella pitkää. Nyt on saatu nurtsi leikattua ja puuhommat odottavat. Keskimmäinen poikani ja hänen tyttöystävänsä kävi onneksi auttelemassa tuossa edellämainitussa, joutuin homma kävikin, kun apujoukkoja sain. Kiitos Miika ja Suvi! Ilta menikin sitten grillaillessa ja ulkona oleilussa. Uskomaton lämpö yli 28 astetta.

Kuva takapihalta

Tässä kuvassa päivää paistattelee Miikan tyttöystävä ja Ramona

Tässä kohtaa voitiinkin sitten sanoa hyvästi lämpimille kesäkeleille.

Uskomatonta miten nuo ulkolämpötilat voivat vaihdella noinkin rajusti. Ensin on hellettä, lähes 30 astetta, ja sitten lämpötila putoaakin muutamaan asteeseen. Käsittämätöntä! Onneksi loppuivat vesisateet, tänään ollutkin suhteellisen mukava ilma. Kyllähän tuo vesikin välillä hyvää tekee, mutta vähän saisi lämmintäkin silti olla. Haloo,nyt on kesäkuu ja pitää melkein toppavaatteita kaapista kaivaa. Huh huh, tämäkö sitä ilmastonmuutosta sitten. Ei hyvä.

Torstaina meiltä sitten lähti ensimmäinen pentu uuteen kotiin. Lattella alkutaival mennyt ihan mukavasti, joten meikäläiseltäkin suurin huoli pois. Latte on syönyt hyvin ja yötkin mennyt ihan mukavasti, vähän ensimmäisenä yönä tuli itkua, mutta seuraava jo paremmin. Näinhän se yleensä menee, että ensimmäinen yö on se vaikein, kun ei enää voi nukkua sisarusten lähellä. Siitä syystä aina teenkin pennuille "unirätit", noissa räteissä on sitten sisarusten ja emän tuoksut ja on kuulemma helpottanut sitä ensimmäistä yötä uudessa kodissa. Perjantaina haettiinkin sitten toinen pojista, Laki, reipas poika ja hänelläkin mennyt hyvin uudessa kodissaan. Lauantaina lähti Nelli-neito, matka oli suhteellisen pitkä (Jyväskylään),mutta onneksi oli välietappina Tampere. Huomena lähteekin sitten kaksi viimeistä, Onni-poika ja Viivi-tyttö, tämä tietääkin sitten jälleen kerran meikä "mammalta" lisää kyyneleitä. On se aina niin niin haikeaa,kun pennut lähtee maailmalle.

Candy selvisi hyvin kivileikkauksesta. Tänään poistin tikit ja tyttö oli iloinen, kun pääsi eroon vauvabodysta. Haava on parantunut oikein hyvin ja pakkohan tuota daamia on ollut estää suuremmilta juoksemisilta tikkien ollessa. Jo leikkauksesta seuraavana päivänä olisi ollut meno entisellään, vaan pakko oli vähän pidätellä intoa. Hämmästyttävän nopeasti koirat paranevat leikkauksista. Leikkauksen jälkeen tuppasi kyllä kovasti raapimaan vatsanalustaan, kun oli koko mahanalustasta vedetty karvat millin terällä. Kovasti kutisi, ennen kuin lähti karva vähän kasvuun . Oli siinä sitten vahtiminen, ettei raavi juurikin sitä leikkuualuetta ja niitä tikkejä. Lisänä tuli sitten vielä ne kaksi nisää, joista juuri oli vedetty koneella rikki. Toinen pienempi nisä olikin ajelussa kärsinyt pahemman vaurion; puolittain irti. Onneksi antibiotit ja kotona desinfiointi ja bepanthen-voide auttoivat, nyt nisätkin parantuneet.  Joten loppusaldona; kaikki hyvin.

Tässä vielä kuva Onni-pojasta. Hän sai pienimpänä erikoisoikeuden maistaa nakkia ja hyväähän se oli. Meikäläisen sormet vaan meinasi mennä mukana, kun makuun pääsi